HYVINVOINNIN ASIALLA-LEHTI 26.2.2025

TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN ON JOKAISEN ASIA

Meidän tulee näkyvästi puhua myös lasten ja nuorten puolesta, keiden ääni ei välttämättä kuulu. Yhteiskunnassamme on pidetty esillä turvallista tilaa, yksilön huomioonottamista sekä yksinäisyyden ja kiusaamisen varhaista puuttumista. Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten tarpeita tulee tunnistaa ja kuulla vieläkin selkeämmin.

Niin moni asia lähtee pienestä, useasti erilaisuudesta. Mutta erilaisuudesta muiden silmin katsottuna. Miksi kehittyvä yhteiskuntamme ei kestä erilaisuutta toisin sanoen erityisyyttä. Vaikka tietoisuus on lisääntynyt. Erityisyys eli jokaisen oma vahvuus, vahvuus olla erilainen. Yhteiskunnassamme tulisi olla näkyvää ja sallivampaa se, ettei kenenkään tarvitsisi mahtua toisen tai toisten luomiin muotteihin, eli siihen mitä muut vaativat tai odottavat. Se, mitä sinä tai minä olemme, olemme itsellemme.

”Nepsy” on lyhenne neuropsykiatrisista haasteista, jotka johtuvat aivotoiminnan rakenteellisesta ja toiminnallisesta poikkeavuudesta. Neuropsykiatrisia vaikeuksia ovat esimerkiksi ADHD, Aspergerin oireyhtymä ja muut autismikirjon häiriöt, kehityksellinen kielihäiriö sekä Touretten oireyhtymä. Tunnistetaan, että osallisuuden puute ja syrjäytymisvaara ovat suuria ongelmia neurovähemmistöön kuuluvien keskuudessa, ja kampanja ”#näenepsy” pyrkii tekemään nämä näkymättömät haasteet näkyviksi. Tämän kampanjan tavoitteina ovat muun muassa tietoisuuden lisääminen ja yhteis­kunnallinen vaikuttaminen erityisesti asenteisiin, palvelu­rakenteeseen ja koulu­polkuihin sekä palvelu­ohjauksen vahvistaminen.

Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin etenkin psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavat niin ympäristö, yhteisöllisyys kuin kulttuuri. Kaikilla lapsilla tai nuorilla ei tarvitse olla kilpatavoitetta urheilun parissa tai heillä ei ole mahdollisuutta harrastaa urheiluseuroissa esimerkiksi omien haasteidensa vuoksi. Tällainen yksi merkittävä ryhmä on juuri ”nepsy-lapset ja nuoret. Harrastustoimintaan tulee lisätä myös tietoisuutta neurokirjon osalta. Kyseessä on koko ajan kasvava joukko lapsia ja nuoria, joille ei kilpatason-harrastukset ole välttämättä mahdollisuus. Tämä tärkeä asia tulee nostaa esille, jotta heille olisi tarjota myös onnistumisen kokemuksia, ryhmään kuulumisen tunnetta ja sosiaalisten taitojen kehittymistä.

Neuropsykiatrisesti oireleville täytyy löytyä turvallinen ja selkeä polku kulkea ja kehittyä, turvallinen polku kokea onnistumisia. Erityisesti etenkin lasten, nuorten ja perheidenpalveluiden tulee kehittyä ja kehittää joustavasti muokattavia palveluita, erilaisiin tarpeisiin, ennaltaehkäisystä lähtien. Myös mielenterveys- päihde- ja riippuvuuspalveluiden tulee olla jatkossakin saatavilla ilman jyrkkää byrokratian viidakkoa, neurokirjon omaavan ihmisen on haastava kulkea sellaista, etenkin jos tukiverkostoa ei ole saatavilla. Edelleen valitettavan moni lapsi ja nuori odottaa pitkään jo pelkästään tutkimuksiin pääsyä. Tämän jälkeen erilaiset tuki- ja kuntoutustoimien jonot ovat pitkiä ja vain murto-osa onnistuu niihin pääsemään.

Myös oppimisen ja koulunkäynnin tuki ovat ensiarvoisen tärkeitä ”nepsy” lapsen ja nuoren kohdalla, kuten jokaisen oppijan. Koulun tulee olla heille myös turvallinen tila, jossa saadaan myös onnistumisen kokemuksia ruokailutilanteista lähtien. Pedagogisilla ratkaisuilla pyritään kiinnittämään huomiota ja turvaamaan oppiminen. On mahdollisuuksia erilaisiin järjestelyihin, työtapoihin, ryhmäkoon merkitys sekä materiaalit ja välineet. Jokaisen kohdalla tulee tunnistaa tavoitteet ja sisältö yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Uskoisin, että jokainen meistä haluaa turvata lasten ja nuorten ehjän kasvun. Lapset ja nuoret eivät kuulu jonon jatkeeksi, tilanteet vaativat useimmiten reagoimista välittömästi, Lähes kaikki lapset ja nuoret tavoitetaan varhaiskasvatuksen ja koulun piirissä, joten apu tulisi saattaa myös sinne. Tässä ovat olleet merkittävässä asemassa myös kouluissa toimivat psykiatriset sairaanhoitajat ja sosiaaliohjaajat.

Terveyden- ja hyvinvoinninedistämiseen tarvitaan yhteiskunnan kaikkia sektoreita ja näkökohdat on otettava huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Mielenterveyden rikkonaisuutta ja erilaisten neuropsykiatristen haasteiden tuomaa turvattomuutta, tulee meidän toimillamme ehkäistä.

Kun otamme päätöksissämme huomioon hyvinvoivan lapsuuden, samalla edesautamme vahvempaa nuoruutta kohti ehjää aikuisuutta. Tämä on yksi tärkeimmistä investoinneista, mikä maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Lisää neurokirjosta on saatavilla esim.

ADHD-liitto, Näe Nepsy, Mielenterveystalo, Aivosäätiö

Marjo Vacker

Kaupunginvaltuutettu, Vantaa

Aluevaltuutettu, Vantaa-Kerava

Lasten ja nuorten valtuutettu

Sairaanhoitaja, psykiatria

Mielenterveystyön kehittäminen ja johtaminen yamk- opiskelija

Erityisen äiti

Vantaan Sanomat 11.9.2024 (linkki alla)

Mielipide | Miksi emme hyväksy erilaisuutta? – kiusaamisen kitkeminen vaatii asennemuutosta ja tekoja | Pääkirjoitus & mielipide | Vantaan Sanomat

VANTAA SANOMAT 8-9.4.2022

Linkki:

Sivu 12 | 9.4.2022 | Vantaan Sanomat Itä